← Tekniikka · Materiaalipankki
Tekniikka · Valmennuksen materiaalit
Alppihiihtotekniikan perusteet
Perusasento, kuormittaminen, kanttaaminen sekä rytmi ja ajoitus muodostavat laskutekniikan kokonaisuuden. Tutustu aiheisiin tekstin, alkuperäisten kaavioiden ja videoiden avulla.
Tällä sivulla
Verkkoversio perustuu Alppivalmennus.fi-sivuston vuoden 2015 kevytversioon. Diojen sisältö on jäsennetty aiheittain. Alkuperäiset video- ja lisätietolinkit ovat aiheiden yhteydessä.
Tekniikan keskeiset elementit
Alppihiihtotekniikka muodostuu toisiinsa liittyvistä taidoista. Niitä sovelletaan tarkoituksenmukaisesti laskutilanteen ja olosuhteiden mukaan.
- Perusasento ja liikevalmius
- Kuormittaminen
- Kanttaaminen
- Kääntävät liikkeet
- Rytmi ja ajoitus
- Tarkoituksenmukainen soveltaminen
Elementit ratalaskussa
Alkuperäisen aineiston pyramidissa asento ja tasapaino muodostavat perustan. Niiden päälle rakentuvat siirtyminen ulkosukselta toiselle, ennakoivat liikkeet, ylävartalon vakauttaminen, lumikontakti, sauvamerkki ja säären aikainen aktivointi. Pyramidin yläosassa ovat paine oikolinjassa, puhdas leikkaava käännös ja painopisteen suora liikerata.
Ratalaskun keskeisten elementtien pyramidi alkuperäisestä aineistosta. Avaa kuva suurempana. Avaa kuva suurempana ↗
Perusasento ja liikevalmius
Perusasento on toimivan ja ergonomisen laskutekniikan edellytys. Liikevalmis asento mahdollistaa liikkeet kaikkiin suuntiin sekä suksien kuormittamisen tilanteen vaatimalla tavalla. Käännöksen perusasennosta käytetään aineistossa nimityksiä kanttausasento ja ohjausasento.
Dynaaminen tasapaino ja paineen tunteminen
- Kuormitus ja suksipaine tunnetaan jaloissa. Aineistossa käytetään mielikuvaa "heavy legs".
- Opettele tuntemaan paine jalkapohjien eri osissa.
- Käännöksessä paine kohdistuu aineiston mukaan ulkojalan päkiälle ja sisäsyrjälle.
Jalkapohjien tuntopisteet auttavat havaitsemaan kuormituksen muutoksia. Alkuperäinen dia 6. Avaa kuva suurempana ↗
Jalat ja monot
Käännöstä ohjattaessa monon läppätuntuma on hyvä säilyttää, mutta suurin paine on jalkapohjilla. Aineisto erottaa toisistaan läppätuntuman ja monon varsilla roikkumisen. Ohjeen mielikuva on: "Laske jaloilla, älä monon varsilla."
Asennon mukauttaminen rinteeseen
- Sopeuta perusasento rinteen jyrkkyyteen. Aineiston mukaan lasku pysyy hallinnassa, kun laskija seisoo suksen keskellä.
- Mukauta perusasentoa korkeussuunnassa koukistamalla ja ojentamalla lantion ja jalkojen niveliä.
- Säilytä vartalon lihasjännitys. Suksipaineen säätely edellyttää sitä.
Pedaaliliike
Pedaaliliikkeessä ulkojalka pitenee ja sisäjalka lyhenee. Aineisto kuvaa ulkosuksen paineen muodostamista käännöksen alussa ulkojalkaa ojentamalla ja vartaloa jännittämällä ulkojalan päkiää, suksen sisäkanttia ja rinteen pintaa vasten.
Liikkeeseen liittyy aineiston mielikuva "A long leg is a strong leg" eli pitkä jalka on vahva jalka.
Vartalon linjat ja ylävartalon liikkeet
Yhdensuuntaiset vartalon linjat
Ylhäältä katsottuna nilkat, polvet, lantio ja hartiat ovat suunnilleen samoissa linjoissa. Aineisto kuvaa tätä vahvaksi asennoksi. Vahva asento ja dynaaminen tasapaino yhdistetään myös suljettuun kineettiseen ketjuun.
Vahvan asennon videoesimerkki ↗
Ylävartalon kompensoivat liikkeet
Ylävartalo suuntautuu alarinteeseen ja kompensoi lantion kanttausliikettä sekä jalkojen kääntymistä. Tähän liittyvät ylävartalon vastataitto ja vastakierto. Aineiston englanninkielinen ilmaisu on "upper and lower body separation".
Kuormittaminen ja paineen säätely
Passiivinen kuormittaminen
- Rinteen muoto muuttaa suksipainetta.
- Jyrkältä loivalle siirryttäessä kompressio lisää painetta sukselle.
- Kummun ylityksessä paine kevenee.
Rinteen muoto vaikuttaa kuormitukseen. Alkuperäisen dian 14 kaavio. Avaa kuva suurempana ↗
Aktiivinen kuormittaminen
- Käännösten rytmi ja g-voimat kuormittavat ulkosuksea.
- Aineiston mukaan kanttauskulman suurentaminen pienentää käännöksen sädettä ja kasvattaa suksipainetta.
- Painonsiirto kahdelta sukselta yhdelle lisää painetta, kun tukipinta-ala pienenee.
- Aktiivinen paineen säätely ja ajoitus edellyttävät lihasjännitystä sekä jousto- ja ojennusliikkeitä.
Lihastyön eri muodot
Staattisessa eli isometrisessä lihastyössä lihaksen pituus ei muutu. Aineistossa sen kuvataan lisäävän suksipainetta hitaasti käännöksen alussa sekä liittyvän nopeampaan väsymiseen ja suksen värinään.
Syklinen lihastyö vaihtelee eksentrisen ja konsentrisen työn välillä. Eksentrisessä vaiheessa laskija vastustaa g-voimia jarruttamalla jalkojen koukistumista. Konsentrisessa vaiheessa jalka ojentuu, tyypillisesti käännöksen alussa.
- Aineiston mukaan syklinen lihastyö mahdollistaa aktiivisen paineen säätelyn ja ajoituksen, vähentää suksen värinää ja auttaa lihaksia jaksamaan pidempään.
- Se mahdollistaa myös elastisen energian hyödyntämisen.
- Aineisto kuvaa eksentrisen voimantuoton suuremmaksi ja taloudellisemmaksi kuin isometrisen tai konsentrisen voimantuoton.
- Esityksen mukaan suurin osa pujottelun ja etenkin suurpujottelun voimantuotosta on eksentristä.
Lue alkuperäisen esityksen lisätietolähde: lajianalyysi ↗
Ulkosuksen rooli
Aineiston ilmaisu "Ulkosuksi on päällikkö" korostaa ulkojalan merkitystä. Esitys perustelee ulkojalan hallitsevaa roolia seuraavasti:
- Tasapainon ylläpito on helpompaa g-voimien vaikuttaessa.
- Ulkojalka on suorempi ja siten vahvempi.
- Tuntuma kanttiin on parempi, kun suksen sisäkantti ja jalkaterän tuntopisteet ovat samassa linjassa.
- Kanttauksen säätely on helpompaa.
- Reagointi ja selviytyminen äkkitilanteissa helpottuvat, kun ohjausasento on toimiva.
Pituussuuntainen kuormitus
Tehokkaassa leikkaavassa käännöksessä paine siirtyy aineiston mukaan käännöksen aikana usein päkiältä koko jalalle tai kantapäälle. Päkiäpainotteisuus yhdistetään lyhyempään käännössäteeseen ja koko jalan tai kantapään kuormitus pidempään säteeseen.
Jalat tekevät nopean säädön ja ylävartalo vakauttaa liikettä.
Painopisteen liike ja kanttaaminen
Kantinvaihto ja kanttaus syntyvät pääsääntöisesti siitä, että painopiste siirtyy suksien yli uuteen käännökseen. Käännöksen vaihdossa ylävartalo suuntautuu ja liikkuu aktiivisesti eteenpäin uuteen käännökseen. Esitys käyttää vaihdosta nimitystä "transition".
Painopisteen siirtyminen suksien yli uuteen käännökseen. Alkuperäinen dia 19. Avaa kuva suurempana ↗
Kanttauksen voimakkuus riippuu muun muassa vauhdista, käännöksen säteestä ja rinteen jyrkkyydestä. Painopistettä viedään käännöksen sisään, ja kanttausta hienosäädetään:
- koko vartalon kallistuksella
- lantiolla
- nilkoilla ja polvilla.
Aineiston mukaan suurempi kanttauskulma ja suksipaine pienentävät käännössädettä.
Sauvamerkki
Sauvamerkki tukee rytmiä ja koordinaatiota. Aineisto kuvaa sitä rytmi-, tasapaino- ja kääntämisavuksi, joka antaa myös tuntumaa rinteeseen.
- Sauvamerkki voidaan tehdä yhdellä tai kahdella kädellä.
- Se ajoittuu kantinvaihdon yhteyteen.
- Sauvan kärjen ei tarvitse aina koskettaa rinnettä.
- Sauvamerkki on keskeinen taito, mutta helpoissa olosuhteissa se ei ole välttämätön.
Rytmi ja ajoitus
Käännökset ovat sidoksissa toisiinsa: jokainen käännös antaa impulssin seuraavalle ja riippuu edellisestä. Rytmi:
- helpottaa käännöksen aloitusta
- parantaa tasapainoa ja perusasentoa
- auttaa löytämään luonnollisen tavan liikkua suksilla
- auttaa löytämään suksen dynaamiset ominaisuudet
- auttaa hyödyntämään kehon kimmoelastisia ominaisuuksia
- auttaa käännösten ajoituksessa
- tekee laskemisesta taloudellisempaa.
Ajoitus yhdistää perustaidot
Ajoitus yhdistää perustaidot jouhevaksi liikkeiden ja käännösten sarjaksi. Se tekee laskemisesta tarkoituksenmukaista, tehokasta ja taloudellista. Laskija soveltaa tekniikkaa eri olosuhteisiin kokemustensa ja aistihavaintojensa pohjalta.
Paineen ajoitus ja alkuaktiivinen käännös
Paineen jakautuminen käännöksen aikana
Aineiston ensimmäinen vertailu erottaa tilanteen, jossa paineen säätämiseksi ei tehdä aktiivista työtä, ja tasaisen pitkän paineen. Ensimmäisessä vauhti hiljenee ja paineen käsittely voi olla vaikeaa. Tasaisen pitkän paineen yhteydessä vauhti pysyy tasaisena tai kasvaa, ja paineen käsittely kuvataan helpoksi.
Alkuperäinen dia 26: kaksi paineen ajoituksen mallia ja niiden kuvaillut vaikutukset vauhtiin. Avaa kuva suurempana ↗
Seuraavassa vertailussa suurin paine ajoittuu oikolinjalle. Aineiston mukaan vauhti kasvaa ja sekä paineen hallinta että ajoitus ovat suhteellisen helppoja. Alkuaktiivisessa käännöksessä ulkoisia voimia käytetään vauhdin lisäämiseen, mikä vaatii hyvää ajoitusta.
Alkuperäinen dia 27: suurin paine oikolinjassa ja alkuaktiivinen käännös. Avaa kuva suurempana ↗
Alkuaktiivisen käännöksen vaiheet
- Aikainen paine ja kanttaus syntyvät jalkoja ojentamalla.
- Suurin paine ajoittuu noin oikolinjalle.
- Paine puretaan "päästämällä" polvet ylös.
- Ylävartalo suuntautuu seuraavaan käännökseen.
- Paine on jo uudella ulkosuksella.
Alkuaktiivinen käännös: videoesimerkki 1 ↗
Pohdittavaa harjoitteluun
- Millainen on hyvä perusasento?
- Miten suksea kuormitetaan?
- Mistä kanttaus syntyy ja miten sitä säädetään?
- Mitkä ovat alppihiihdon keskeiset liikkeet?
- Mihin alppihiihdossa tarvitaan nilkan liikkeitä ja sen asentokontrollia?
Syvennä aiheita myös Yleisimmät kehitysalueet -sivun harjoitteilla.
Alkuperäinen aineisto
Alppihiihtotekniikan perusteet, kevytversio. Alppivalmennus.fi, 2015. PowerPoint-esitys, 30 diaa.